Advertisements
jump to navigation

Oromia: Knoweldge and Society: Mammaaksa Oromoo March 4, 2017

Posted by OromianEconomist in 10 best Youtube videos, 25 killer Websites that make you cleverer, Afaan Oromoo, African Literature, Black History, Chiekh Anta Diop, Culture, Cushtic, Indigenous People, Kemetic Ancient African Culture, Khemetic Africa's culture, Oromia, Oromiyaa, Oromo, Oromo Art, Oromo Literature, Oromo Wisdom, Uncategorized.
Tags: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
2 comments
OOromianEconomist
True Knowledge is wisdom.  The Oromo value wisdom to the highest degree: ‘Rather than to be kissed  by foolish man, I prefer to slapped by  a wise man.’ How is true knowledge acquired?  The Oromo proverbs  answers: By inference, by study, through suffering, by moulding another person, by heart. ‘  One who does not  understand  an inference  will never  understand  the thing as it is.. …  But the great school of knowledge is  experience, long life and old age. … The Oromo proverb  offers  no definition of  knowledge; they are not interested so much in nature of knowledge  as the type of knowledge  they propose  as  a model for  man-in-society, and  it is clearly  a knowledge  obtained through  experience through proximity  to the object, as ‘the calf  is known by the enclosure to have become a bull.’ See  Claud Summer, Ph.D., Dr.h.c (1995), Oromo Wisdom Literature,  Volume I , Proverbs Collection and Analysis.

Makmaaksa Oromoo (Oromo proverbs):

Abba hin qabdu akaakyuuf boochi
Abbaa iyyu malee ollaan namaa hin birmatu
Abbaan damma nyaateef ilma hafaan hin mi’aawu
Abbaatu of mara jedhe bofti hantuuta liqimsee
Abjuun bara beelaa buddeena abjoota
Addaggeen hamma lafa irra ejjettu nama irra ejjetti
Afaan dubbii bare bulluqa alanfata
Afaan gaariin afaa gaarii caala
Afaanii bahee gooftaa namaa ta’a
Akka madaa qubaa, yaadni garaa guba
Akka abalun sirbaan boquu nama jallisa
Akkuma cabannitti okkolu
Akukkuun yeroo argate dhakaa cabsa
Alanfadhuuti gara fira keetti garagalii liqimsi
ama of komatu namni hin komatu
Amartiin namaa hin taane quba namaa hin uriin
Ana haa nyaatuun beela hin baasu
Ani hin hanbifne, ati hin qalbifne
arrabni lafee hin qabdu lafee nama cabsiti
Asiin dhihoon karaa nama busha
“Aseennaa natu dide, kennaa warratu dide otoo nabutanii maal ta’a laata”,jette intalli haftuun
Badduun fira ishee yoo hamattee, baddubaatuun niiti ishee hamatti
Bakkka oolan irra bakka bulan wayya
Bakka kufte osoo hin taane, bakka mucucaatte bari
Balaliitee balaliite allaattiin lafa hin hanqattu

Bara bofti nama nyaate lootuun nama kajeelti!!
Bara dhibee bishaan muka namatti yaaba
Bara fuggisoo harreen gara mana, sareen gara margaa
Barri gangalata fardaati
Beekaan namaa afaan cufata malee hulaa hin cufatu
Biddeena nama quubsu eelee irratti beeku
Billaachi otoo ofii hin uffatiin dhakaatti uffisti
Bishaan gu’a gahe nama hin nyaatiin, namni du’a gahe si hin abaariin
Bishaan maaltu goosa jennaan waan achi keessa jiru gaafadhu jedhe
Bishingaan otoo gubattuu kofalti
Boru hin beekneen qad-bukoon ishee lama
Boftii fi raachi hanga ganni darbutti wal faana jiraattu
Bulbuluma bulbuli hangan dhugu anuu beeka
Buna lubbuuf xaaxa’u warri naa tolii kadhatu
Cabsituun tulluu amaaraatiin giraancee jetti
Citaan tokko luqqaasaniif manni hin dhimmisu
Dabeessa uleen (jirmi) shani
Daddaftee na dhungateef dhirsa naa hin taatu jette sanyoon
Dawaa ofii beekan namaa kudhaamu
Deegan malee waqayyo hin beekani
dhalli namaa otoo nyaattu diida laalti
Dhirsi hamaan maaf hin nyaatiin jedha niitii dhaan
Dhirsaa fi niitiin muka tokko irraa muramu
Dugda hin dhungatan, hunda hin dubbatani
Durbaa fi jiboota garaa gogaa lenjisu
Iyyuuf bakkeen naguma, dhiisuuf laphee na guba
Dhuufuun waliin mari’atanii dhuufan hin ajooftu
Diimina haaduun nyaatani,diimaa arrabaan nyaatu
Dinnichi bakka gobbitetti hordaa cabsiti
Doqnaa fi garbuu sukkuumanii nyaatu
Du’aan dhuufaa jennaan kan bokoke dhiisaa jedhe
Dubbii baha hin dhorkani galma malee
Dubbii jaarsaa ganama didanii galgala itti deebi’ani
Duulli biyya wajjinii godaansa
Eeboo darbatanii jinfuu hin qabatani
Edda waraabessi darbee sareen dutti
Fagaatan malee mi’aa biyyaa hin beekani
Farda kophaa fiiguu fi nama kophaa himatu hin amaniin
Firri gara firaa jennaan kal’een gara loonii jette
Foon lafa jira allaatti samii irraa wal lolti
foon lakkayi jennaan rajijjin tokko jedhe
fokkisaan nama qabata malee nama hin kadhatu
Fuula na tolchi beekumsi ollaa irraa argamaa jette intalli
Gaangeen abbaan kee eenyu jennaan eessumni koo farda jette
Gaangoonn haada kutte jennaan oftti jabeessite jedhani
Gabaan fira dhaba malee nama dhabinsa hin iyyitu
Galaanni bakka bulu hin beekne dhakaa gangalchee deema
Gaalli yoom bade jennaan, gaafa morma dheeratu bade

Gama sanaa garbuun biile (asheete) jennan warra sodaanne malee yoom argaa dhabne jedhe  jaldeessi
Gamna gowomsuun jibba dabalachuu dha
Ganaman bahani waaqa jalaahin bahani
Gara barii ni dukkanaa’a
Garaa dhiibuu irra miila dhiibuu wayya
Garbittii lubbuuf walii gadi kaattu, warri qophinaafi se’u
Jaalalli allaatti gara raqaatti nama geessa
Gaashatti dhuufuun daalattii dha
Gogaa duugduun yoo dadhabdu saree arisaa kaati
Gola waaqayyoo itti nama hidhe lookoo malee ijaajju
Goomattuuf goommanni hin margu
Goondaan walqabattee laga ceeti
Gowwaa wajjin hin haasa’iin bakka maleetti sitti odeessa, karaa jaldeesaa hin hordofiin halayyaa nama geessa
Gowwaan ballessaa isaa irraa barat, gamni balleessaa gowwaa irraa barata
Gowwaan bishaan keessa ijaajjee dheebota
Gowwaan gaafa deege nagada
Gubattee hin agarre ibiddatti gamti
Guulaa hin bitiin jiilaa biti
Gowwaa kofalchiisanii, ilkee lakawu
Gowwaa fi bishaan gara itti jallisan deemu
Haadha gabaabduu ijoolleen hiriyaa seeti
haadha laalii intala fuudhi
Haadha yoo garaa beekan ilmoo jalaa qabani
Halagaa ilkaan adii, halangaan isaa sadi
Hanqaaquu keessa huuba barbaada
Haati ballaa (suuloo) ya bakkalcha koo jetti
Haa hafuun biyya abbaa ofiitti nama hanbisa
Haati hattuun intala hin amantu
Haati hattuun intala hin amantu
Haati kee bareeddi jennaan, karaa kana dhufti eegi jedhe
Habbuuqqaa guddinaaf hin quufani
Hagu dhiba jette sareen foksoo nyaatte
Hagu dhiba jette sareen foksoo nyaattee
Halagaa gaafa kolfaa fira gaafa golfaa

Hantuunni hadha ishee jalatti gumbii uruu bartii

Harka namaatiin ibidda qabaa hin sodaatani
Harki dabaruu wal dhiqxi
Harkaan Gudunfanii, Ilkaaniin Hiikkaa Dhaqu
Harree ganama badee, galgala kur-kuriin hin argitu
Harree hin qabnu, waraabessa wajjin wal hin lollu
Kan harree hin qabne farda tuffata
Harreen nyaattu na nyaadhu malee bishaan ol hin yaa’u jette waraabessaan
Harreen yoo alaaktu malee yoo dhuuftu hin beektu
Hidda malee xannachi hin dhiigu
Hidda mukaa lolaan baaseetu, hidda dubbii farshoo (jimaa)n baase
Hidhaa yoo tolcha, gadi garagalchanii baatu

hin guddattuu jennaan baratu dhumee jedhe
Hiriyaa malee dhaqanii gaggeessaa malee galu
hiyyeessaf hin qalani kan qalame nyaata
Hoodhu jennaan diddeetu lafa keenyaan hatte
Hoolaan abbaa abdatte, diboo duuba bulchiti
Hoolaan gaafa morma kutan samii(waaqa) arkiti
Ija laafettiin durbaa obboleessaf dhalti
Ijoollee bara quufaa munneen ibidda afuufa
Ijoollee hamtuun yoo nyaataaf waaman ergaaf na waamu jettee diddi
Ijoolleen abaa ishee dabeessa hin seetu
Ijoolleen quufne hin jett, garaatu na dhukube jetti malee
Ijoolleen quufne hin jettu beerri fayyaa bulle hin jettu
Ijoolleen niitii fuute gaafa quuftu galchiti
Ijoollee qananii fi farshoo qomocoraa warratu leellisa
Ijoollee soressaa dhungachuun gabbarsuu fakkaatti
Ilkaan waraabessaa lafee irratti sodaatu
Ilmi akkoon guddiftu dudda duubaan laga ce’a
Intalli bareedduun koomee milaatiin beekamti
Intallii haati jajju hin heerumtu
Itti hirkisaan kabaa hin ta’u
Ittiin bulinnaa sareen udaan namaa nyaatti
Jaamaan boru ijji keen ni banamti jennaan, edana akkamitin arka jedhe
Jaarsi dhukuba qofaa hin aaduu, waan achisutu garaa jira
Jaarsii fi qalqalloon guutuu malee hin dhaabatu
Jabbiin hootu hin mar’attu
Jaalalli jaldeessa yeroo fixeensaa garaa jalatti, yeroo bokkaa dugda irratti nama baatti
Jaalala keessa adurreen ilmoo nyaatti
Jaalalli allaatti gara raqaatti nama geessa
Jarjaraan re’ee hin horu
Jarjaraan waraabessaa gaafa ciniina
Jibicha korma ta’u elmaa irratti beeku
Jiraa ajjeesuun jalaa callisuu dha
Kadhatanii galanii weddisaa hin daakani
Kan abbaan gaafa cabse halagaan gatii cabsa

Kan abbaan quba kaa’e oromi(namni, halagaan) dhumdhuma kaa’a
Kan afaanii bahee fi kan muccaa bahehin deebi’u
Kan bishaaan nyaate hoomacha qabata
Kan citaa qabaa tokko namaa hin kennine mana bal’isii gorsiti
Kan dandeessu dhaan jennaan gowwaan galee nitii dhaane Adaamiin ollaa hagamsaa jiru bara baraan boo’aa jiraata
Kan gabaa dhagahe gowwaan galee niitii dhokse
Kan hanna bare dooluutu sosso’a
Kan hordaa natti fiiges, kan haaduun natti kaates bagan arge jette saani du’uuf edda fayyitee booda
Kan humnaan lafaa hin kaane yaadaan Sudaanitti nagada
Kan ilkaan dhalchu kormi hin dhalchu
Kan namni nama arabsi irr, kan abbaan of arabsutu caala

kan qabuuf dabali jennaan harreen laga geesse fincoofte
Kan of jaju hin dogoggoru
Kan quufe ni utaala, kan utaale ni caba
Kan tolu fidi jennaan, sidaama biyya fide
Kan tuffatantu nama caala, kan jibbanitu nama dhaala
Kan tuta wajjin hin nyaanne hantuuta wajjin nyaatti
Kan waaqni namaa kaa’e cululleen hin fudhattu
Karaa foolii nun hin jedhani jette wacwacoon
Karaan baheef maqaan bahe hin deebi’u
Karaan sobaan darban, deebi’iitti nama dhiba
Karaa dheeraa milatu gabaabsa, dubbii dheeraa jaarsatu gabaabsa
Karaa fi halagaatu gargar nama baasa
Keessummaan waan dhubbattu dhabde mucaa kee harma guusi jetti
Keessummaan lolaa dha abbaatu dabarfata
Keessa marqaa boojjitootu beeka
Kijiba baranaa manna dhugaa bara egeree wayya
Kokkolfaa haati goota hin seetu
Kormi biyya isaatti bookkisu biyya namaatti ni mar’ata
Kursii irra taa’anii muka hin hamatani
Lafa rukuchuun yartuu ofiin qixxeessuu dha
Lafa sooriin du’e baataatu garmaama
Lafaa fuudhuutti ukaa nama bu’a

Lafti abdatan sanyii nyaatee namni abdatan lammii nyaate
Laga marqaa jennaan ijoolleen fal’aanaan yaate
Lama na hin suufani jette jaartiin qullubbii hattee
Leenci maal nyaata jennaan, liqeeffatte jedhe, maal kanfala jennaan, eenyu isa gaafata jedhe
Lilmoon qaawwaa ishee hin agartu, qaawwaa namaa duuchiti
Lukkuun(hindaaqqoon) haatee haateealbee ittiin qalan baafti
Maa hin nyaatiin jedha dhirsi hamaan
Maal haa baasuuf dhama raasu
Mammaaksi tokko tokko dubbii fida tokko tokko dubbii fida
Mana haadha koon dhaqa jettee goraa bira hin darbiin
Mana karaa irra kessumaatu itti baayyata
Manni Abbaan Gube Iyya Hin Qabu
Maraataa fi sareen mana ofii hin wallalani
Maraatuun jecha beektu, waan jettu garuu hin beektu
Marqaa afuufuun sossobanii liqimsuufi
Marqaan distii badaa miti, irri ni bukata, jalli ni gubata
Marxoon otoo fiiganii hidhatan otuma fiiganii nama irraa bu’a
Mataa hiyyaassaatti haaduu baru
Midhaan eeguun baalatti hafe
Mucaa keetiin qabii mucaa koo naa qabi jettehaati mucaa
Muka jabana qabu reejjiitti dhibaafatu
Morkii dhaaf haaduu liqimsu
Nama foon beeku sombaan hin sobani
Namni akka fardaa nyaatu, gaafa akka namaa nyaate rakkata
Namni beela’e waan quufu hin se’u
Namni dhadhaa afaan kaa’an, dhakaa afaan nama kaa’a
Namni gaafa irrechaa duude, sirba irreechaa sirbaa hafa
Namni guyyaa bofa arge halkan teepha dheessa
Namni hudduu kooban galannii isaa dhuufuu dha
Namni mana tokko ijaaru citaa wal hin saamu
Namni nama arabsu nama hin faarsu
Namni badaan bakka itti badutti mari’ata
Namni gabaabaan otoo kabaja hin argatiin du’a
Namni qotiyyoo hin qabne qacceen qalqala guutuu dha
Nama kokkolfaa nama miidhuu fi bokkaan aduu baasaa roobu tokko
Niitiin dhirsaaf kafana
Niitiin marii malee fuudhan marii malee baati
Niitiin afaan kaa’aami’eeffatte yoo kabaluuf jedhan afaan banti
Nitaati jennaan harree qalle, hin tatuu jennaan harree ganne, qoricha jennaan isuma iyyuu dhaqnee dhabne
Obboleessa laga gamaa mannaa gogaa dugduu(faaqqii) ollaa ofii wayya
Obsaan aannan goromsaa dhuga
Obsan malee hn warroomani
Ofii badanii namaa hin malani
Of jajjuun saree qarriffaan udaani

Ofi iyyuu ni duuti maaliif of huuti
Ofii jedhii na dhugi jedhe dhadhaan
Okolee diddu okkotee hin diddu
Ollaa araban jira akkamittin guddadha jette gurri
Ollaan akkam bultee beeka, akkatti bule abbaatu beeka
Ollaafi garaan nama hin diddiin
Ollaa fi kateen nama xiqqeessiti
Ol hin liqeessiin horii keetu badaa, gadi hin asaasiin hasa’aa keetu bushaa’a
Otoo beeknuu huuba wajjin jette sareen
Otoo garaan tarsa’e jiruu, darsa tarsa’eef boossi
Otoo farda hin bitiin dirree bite
Otoo fi eegeen gara boodaati
Otoo garaan dudda duuba jiraate, qiletti nama darbata
Otoo sireen nama hin dadhabiin tafkii fi tukaaniin nama dadhabdi
Qaalluun kan ishee hin beektu kan namaa xibaarti
Qaban qabaa hin guunnee gad-lakkisan bakkee guutti
Qabbanaa’u harkaan gubnaan fal’aanan
Qabanootuharkaa, hoo’itu fal’aanaan
Qabeenyi fixeensa ganamaati
Qalloo keessi sibiila
Qalladhu illee ani obboleessa eebooti jette lilmoon
qaaqeen yoo mataan ishee marge bade jetti
Qarri lama wal hin waraanu
Qeesiinwaaqayyoo itti dheekkam, daawwitii gurgurtee harree bitatte
Qoonqoon darbu, maqaa hin dabarre nama irra kaa’a
Qoonqoon bilchina eeggattee, qabbana dadhabde
Qorichaofii beekan namaa kudhaamu
Qotee bulaa doofaan, miila kee dhiqadhu jennaa, maalan dhiqadha borus nan qota jedhe
Qurcii dhaan aboottadhu jennaan, qophoofneerra jedhe
Raadni harree keessa ooltedhuufuu barattee galti
Sa’a bonni ajjeese ganni maqaa fuudhe
Saddetin heerume jarjarrsaa akka baranaa hin agarre jette jaartiin, salgaffaa irratti waraabessi bunnaan
Salphoo soqolatte soqolaa gargaaru
Saree soroobduun afaan isheef bukoo ykn. dudda isheef falaxaa hin dhabdu
Sabni namatti jiguu irra gaarri (tulluun) namatti jiguu wayya
Sareen duttu nama hin ciniintu
Sanyii ibiddaa daaraatu nama guba
Sareen warra nyaattuuf dutti
Seenaa bar dhibbaa baruuf bardhibba jiraachuun dirqama miti
Shanis elmamu kudhanis, kan koo qiraaciitti jette adurreen
Sirbituu aggaammii beeku
Sii uggum yaa gollobaa, anaafoo goommani ni dorroba inni gurr’uu soddomaa jette jaartiin horii ishee gollobaan fixnaan
Sodaa abjuu hriba malee hin bulani
Soogidda ofiif jettu mi’aayi kanaachi dhakaa taata
Sombaaf aalbee hin barbaadani
Suphee dhooftuun fayyaa gorgurtee, cabaatti nyaatti
Taa’anii fannisanii dhaabatanii fuudhuun nama dhiba
Takkaa dhuufuun namummaa dh, lammmeessuun harrummaadha
Tikseen dhiyootti dhiifte fagootti barbaacha deemti
Tiksee haaraan horii irraa silmii buqqisaa oolti
Tokko cabe jedhe maraataan dhakaa gabaatti darbatee
tokko kophee dhabeetu booha, tokko immoo miila dhabee booha
Tufani hin arraabani
Udaan lafatti jibban funyaan nama tuqa
Ulee bofa itti ajjeesan alumatti gatu
Ulee fi dubbiin gabaabduu wayya
Ulfinaa fi marcuma abbaatu of jala baata
Waa’een garbaa daakuu fi bishaani
Waan ergisaa galu fokkisa
Waan jiilaniin kakatu
Waan kocaan kaa’e allaattiin hin argu
Waan namaa kaballaa malee hin quufani
Waan samii bu’e dacheen baachuu hin dadhabu
Waan uffattu hin qabdu haguuggatee bobbaa teessi
Waan warri waarii hasa’aan, Ijoolen waaree odeesiti
Wadalli harree nitii isaa irraa waraabessa hin dhowwu
Wal-fakkaattiin wal barbaaddi
Wali galan, alaa galan
Wallaalaan waan beeku dubbata, beekaan waan dubbatu beeka
Waaqaaf safuu jette hindaaqqoon bishaan liqimsitee
Warra gowwaa sareen torba
Waraabessi bakka takkaa nyaatetti sagal deddeebi’a
Waraabessi biyya hin beekne dhaqee gogaa naa afaa jedhe
Waraabessi waan halkan hojjete beekee guyyaa dhokata
Yaa marqaa si afuufuun si liqimsuufi
Yoo ala dhiisan mana seenan, yoo mana dhiisan eessa seenan
Yoo boora’e malee hin taliilu
Yoo ejjennaa tolan darbatanii haleelu
Yoo iyyan malee hin dhalchanii jedhe korbeesi hoolaa kan re’eetiin
Yoo suuta ejjetan qoreen suuta nama waraanti
yoo dhaqna of jaalatan fuula dhiqatu
Yoo namaa oogan eelee jalatti namaa marqu
yoo ta’eef miinjee naa taata jette intalli


Mammaaksota Dubartootaa Oromoo

1.     Heeruma dharraanee(hawwinee) heerumnaan rarraane (rakkannee)

2.     Asuu oolle jette tan heerumaaf muddamte”

3.     Takkattii qayyannee taduraa hanqannee  ykn takkaa qayyannee lukaa gubanne

4.     Bakka dhiiganii hin fiigan.

5.     Kana muranii kamiin fincaayan jette haati manaa inni ofirraa mura jennaan.

6.     Kaanittuu abbaa argadhu jette haati intalaan.

7.     Intalti ariifattuun haadha ciniinsuubarsiifti

8.     Akka beekutti dhalaa(dahaa) nadhiisaa jette intalti harka namaa diddu

9.     Sirbaaf bayanii morma hin dhofatan jettee intalti waa hin saalfannee.

10.  Akka ebaluutti sirbaan morma nama jallifti jette intalti qalbii qabdu.

11.  Mucaa deenna malee mucaa hin geennu jette intalti of tuffatte.

12.  Wol  akkeessee ollaan marqa balleesse jette intalti ofiin bultun .

13.  Akka aadaa teennaa gaara gubbaa baanee teenna jedhe harmi dubartootaa.

14.  Ati baldi ta dhiirsa ka’imaa jette intalti abbaan manaa isii jaarsaa.
(Baldu : ashuu,qoosuu,taphachuu, busheesuu)

15.  Har’allee moo jette haati ijoolleen beelofne (shoomofne) jennaan isiin bakka cidhaatii quuftee waan galteef

16.  Ani ufiif hin jennee, mucaan keessan ka hangafaa sun fuudha hin geennee? jette intalti mucaa kajeelte.

17.  Soddaa fi dayma hin duudhatan.

18.  Osoo dhukubsataan jiru, fayyaalessi du’a.

19.  Ana bakki na dhukubu asii mitii maraafuu bakkuma gooftaan kiyya jedhe san kooba jette bookeen.

20.  Makkitu malee makkaa hin hajjan

(Makkitu : naamaaf mijooftu/mijaa’u)

21.  Akka dida’aa fi akka didanaatti na galchi

22.  Daalun xaraan kaanu tara.

Qopheessan : Abdii Boriiti

Source: http://opride.com/hamba/?p=231


Related:

Hiibboo Afaan Oromoo

Advertisements

Oromo (Oromiyaa) : Artistoonni Oromoo Gootota keenya, haa jajjabeeffannu! December 24, 2014

Posted by OromianEconomist in African Music, Culture, Muscians and the Performance Of Oromo Nationalism, Musicians and the Performance of Oromo Nationalism, Oromia, Oromian Voices, Oromiyaa, Oromo, Oromo Artists, Oromo Culture, Oromo Music, Oromummaa.
Tags: , , , , , , ,
add a comment


O

Artistoonni Aasxaa OFOromoo Aadaa naannoolee Oromiyaa kaabaa hanga kibbaa tti, bahaa hanga lixaa tti, wal-simachiisanii dagaagsan, walaleessanii weellisan, geerrarsaan kan rafe dadammaqsanii sabboonummaa dagaagsan, faarsanii maqaa goototaa ol-kaasan, Qabsoo Oromoo daangaa hanga daangaa tti  sosochoosanii harka duwwaa rasaasa dura dhaabbatan. Oromummaaf jecha mana hidhaa tti dararaman, kaan lubbuun wareegaman, kaanis lubbuu oolfachuuf biyyaa baqatan. Waggoottan 23 darbaniif dararaan Artistoota Oromoo’rra gahaa jiru hagana jedhamee waan akka laayyoo tti ibsamu miti. Artsitoota Oromoo Eebbisaa Addunyaa, Usmaayyoo Muusaa, Yooseef Gammachuu, Maaramee Harqaasaa fi kabiroo miidhaa diinaa tiin hardha lubbuun uf cinaa isaan dhabnu’llee dalagaan isaanii Utubaa seenaa ta’ee ilmaan Oromoo waliin jiraata. Dararamnii fi miidhaan heddummatu’llee Artistoonni Oromoo kaleessas, hardhas gocha diinaa tiif hin jilbeeffanne, borus hin jilbeefatan!

Kallattii sochii fi qooda Artistoonni Oromoo saba isaan tiif gochaa jiran’rraa maqsuuf jecha torban darbe leenjiin haangawwan OPDO tiin Artistoota Oromoo tiif kennamuuf yaalame “abjuu dhaabachisoo” akka ta’e Artsitoonni leenjii dhuma sa’a’rra tti dubbatanii jiru. Artistoonni leenjii sana’rra tti hirmaatan “Isin garuu onnee Oromummaa ni qabduu?” jechuu dhaan OPDOn dantaa mootummaa Wayyaanee jajjabbessuun ala danta saba Oromoo tiif kan hin dhaabbanne, miidhaa fi dararama saba Oromoo’rraa gahaa jiru hambisuu ykn mormuuf’llee waa takka akka tattaafachaa hin jirre Artistootaan ibsanii jiru.

Egaa “bara Xaalyinaani weerartoota biyya alaga’rraa dhufan, Faranjoota jala hiriiranii kan biyya gabroomsisa turan ‘Baandaa’jedhamu turan, Baandaa jechuun nama lammii irraa dhalate lammii gane jechuu dha. Haata’u malee sirna koloneefataa Xaaliyaanii sana biyya Itoopiyaa’rraa ykn Oromiyaa’rraa kaasuuf sochi taasifame keessatti warri Baandaa ta’anii turan sun walii galanii gooftota isaani tti garagalan, Uummata isaanii cina dhaabbachuu dhaan koloneefatoota seeraan ala Uummata koranii ta’ani tti fincilan, duula itti banan, gabrummaa koloneefatoota alagaa jalaa biyyi akka bilisa ba’uuf qooda guddaa gumaachanii” jedhama. Egaa OPDO n“Birillee ke neqa ayhonem eqa” mamaksa jedhamu sana dhagayii, Bilillee dhuma dhugaa sana “Ye mayneqa eqa!” ta’anii afu moo “tokko dhuufuun dhiirummaa dha, lama dhuufuun gadhummaa” jedhanii Seenaa jijjiru laata?

Bu’aa ba’ii Artistoota Oromoo

Dararamni sirna bulchiinsa mootummaa Wayyaanee akkuma jirutti ta’ee, Artistoonni Oromoo bu’aa ba’ii akkamii keessa darbanii hojii muuziqaa hojjataa akka jiran Uummanni Oromoo sirrii tti hubatee jiraa laata? Bu’aa ba’ii jiru mee obsaan armaan gadii dubbisaa.

Kaasseetta (CD) tokko gurra ummata tiin ga’uu dhaaf, akkuma yeroo mana cidhaa ykn guyyaa ayyaana waggaa namuu ol-ka’ee weellisu sana salphaa miti. Bu’aa bayii hagana hin jedhamne keessa darbameetu kaasseettiin (CD)n sirbaa tokko maxxanfama. Artsitiin Oromoo tokko “Albumii muuziqaaa” tokko maxxansuuf walaloo fi yaadaloo qopheesseetuma sirbuun qofaa gahaa miti, irra deddebiyee baatii dheeraaf (waggoottaniif) sagalee qarachuu, shaakkala gahaa taé gochuu feesisa. Kana malees Artistoota meeshaa muuziqaa xabatan, “digital audio mixing” qindeessan, kan weelluu jalaa qaban, “studio” muziqaan itti qindeeffamu, kana hundaa walitti haanjessuu feesisa. Waan kana hundumaa guuttachuuf maallaqa barbaachisa. Yeroo amma kana tti sagalee qofaan weelluu caqasuun gahaa ta’uu dhiisuu mala. “Video clip” qopheessoofis bu’aa bayii kabiraa guddaa qaba. Namoota “Video”waraabanii gulaalan, nama “script” barreessee “director” ta’ee hojjachiisu,  namoota shubbisan fi uffannaa adda addaa qopheessuutu artisticha’rraa eeggama. Kun hundumtuu horii feesisa, qarshii guddaa barbaachisa. Kana qofaa mitii yeroo “studio” keessatti muziqaan hojjatamu, Buna fi shayii, nyaata fi dhugaatii wanta heddutu bitama, kunis maallaqumaani. Yeroo dheeraaf (waggoottaniif) hojiilee qindaa’uu qaban kana qindeessuuf geejibaan asii achi deddebiyan, bibila bibilbiluun tola miti, kunis maallaquma barbaachisa.

Dalagaaleen armaan olitti caqafaman martinuu “original master recording” kaasseetta/CD/DVD tokko qofaatti cuunfamee ba’a. Erga muziqaan bifa kanaan qindaa’ee hojjatamee, cuunfamee ba’een booda heddummeessanii gurra Uummataa tiin ga’uuf tattaffiin itti fufa. “Poster, Cover, Sticker fi blank CD” heddumina qabu bituu fi maxxansuuf dirqamu. Akkasumas kaassetta/CD/DVD heddummeessuu (duplicate) gochuu qabu.  Egaa waan kana hundaa qopheessuuf qarshii guddaa barbaachisa.

Haala hunda keessa darbanii hojiidhuma xumuurame kana raabsuu dhaan gurra Uummataa tiin ga’uuf mana muuziqaa kaassetta/CD isaaniif raabsu argachuun heddu dadhabsiisaa dha. Manni muziqaa Oromoo Finfinne keessaa jiran (kanneen kaasseetta muuziqaa raabsuu dandayan) lakkoofsaan heddu xiqqaa dha. Heddumminaan kan jiran kan sab-lammoota kabiraati.Kanaafuu artistoonni Oromoo qarshii liqeeffatanii, fira itti kadhatanii gidiraa heddu arganii kaassetta/CD qopheessanillee, mana muuziqaa isaan harkaa fuudhee Ummataaf raabsuu argachuuf bu’aa bayii guddaa heddu seenu,  mana muuziqaa ‘tole’jedhee isaaniif raabsu hin aragamu, kun rakkoo isa kabiraa dha.Tarii akka carraa manni muuziqaa kaassetta/CD qophaa’e harkaa fuudhee raabsu yoo argame’llee manneen muziqaa warra alagaa wanna ta’aniif itti dhimmanii sirnaan hin raabsaniif, beeksisa barbaachisaa ta’e sirnaan hin raawwataniif. Gurguramee dhiisee, Aartiin Oromoo dagaagee dhiisee dantaa warra mana muuziqaa alagaa miti. Yoo tolee gurgurame waan raabsani’rraa bu’uu argachuu, yoo hin gurguramnes kisaaraan isaan mudatu wanta hin jirreef hojii Artistoota Oromoo tiif warri abbaa qabeenyaa mana muuziqaa alagaa waanti isaan dhiphisu gonkumaa hin jiru.

Artsitoonni Oromoo ijoollee iyyeessa tti, ijoollee Qonnaan bulaati, qarshii hojii kanaaf oolu argachuuf heddu dhiphatu, hojii umnaa hojjatanii, hiriyaa’rraa liqeefatanii, fira’rraa kadhatanii qarshii argataniin aarsaa guddaa kafalaa jiru. Bifa kanaan bu’aa bayii heddu keessa darbanii Artii, Aadaa, Seenaa, Afaan, Siyaasaa fi Sabboonummaa Oromoo kan dagaagsaa jiran.

“Egaa Kaasseettiin/CD/DVD”n bifa kanaan bu’aa bayii hedduun qophaa’ee booda hoo Ummanni keenya orijinaala qofaa bitatee obboleeyyan keenya jajjabeessaa jiraa?” gaaffiin jedhu yoo ka’e, “hagas maraa miti”n deebii ta’a, sadarkaa barbaadamu tti bifa gahaa ta’een Uummanni keenya originaala bitataa hin jiru, hagi tokko waraabbii bitata. Waraabbii bitachuun cuunfaa dafaqa Artistoota keenyaa itti fayyadamuu yoo taé malee baasii fi rakkina Artistoonni keenya keessa jiraniif wanna tokkoo’llee hin fayyadu. Yoo xiqqaatee xiqqaate waggaa tti “Albumiin muuziqaa” Oromoo dhibbi tokko tti lakkawwaman ni maxxanfamu. Garuu achi keessaa rabbi gargaaree waan hunda sirnaan injifatee baldhinaan, sirnaan gurra Uummataa kan qaqqabu sirboota Artiistoota 3 hin caalu. Kana jechuun “Albumiin muuziqaa Oromoo bu’aa bayii hedduun hojjatamu’llee  waggaa tti harka 100 keessaa haki 97 otoo sirnaan gurra Uummata baldhaa hin qaqqabiin hukamfamee afaa jechuu dha. Egaa haala kanaan kan ka’e sabboontonni Artistoota Oromoo kasaaraa maallaqaa fi hamilee cabiinsi kan isaan mudate hedduu dha. Jiruu fi jireenya ulfaataa taé jalatti kufanii jiraachuuf haalli isaan dirqee jira.

Otoo abbaan qabeenyaa Oromoo mana muuziqaa ciccimaa adda addaa qaabatanii rakkinni hagana ulfaaataa ta’e Artsitoota Oromoo hin mudatu ture. Otoo Uummanni keenya kaasseetta/CD/DVD originaala Artistoota keenya’rraa sirnaan bitatee dararamni hagana ga’u Artistoota keenya hin mudatu ture. Otoo Artistiin Oromoo tokko biyya alaa kana keessa keessummummaf mana namoota Oromoo deddeeme namni martinuu gammachuun isa simata, affeerraa nyataa fi dhugaatii guyyaa tokkoo qofaa tti shakkii tokko malee “dollar ykn Euro” 100 (dhibba tokko) inuma baasuuf. Egaa affeerraa guyyaa tokkoof haga kana baasuun ni dandayama yoo ta’ee kaassetta originaala Dolaara/euro 10  (kudhaniin) bitachuun maaf nutti ulfaatee? Jennee of gaafachuun gaarii ta’a. Kana qofaa miti, yeroo adda addaa “concert iin muuziqaa” bakka adda addaa tti sirnaan maaf hin qophoofnee? Otoo kunis sirnaan hojiirra oolee rakkoo Artistoonni keenya qaban furuun wanti hin dandayamneef hin jiru ture.

“Otoo, otoo, otoo”jechun hin fayyadu. Kan fayyadu wanna ta’uu qabu, wanta Lammiin Oromoo gochuu danda’u tokko raawwachuutu rakkoo hiika, furmaata fida malee.  Kanaafuu Artistoonni Oromoo “Artii, Aadaa, Seenaa, Afaan, Siyaasaa fi Sabboonummaa Oromoo dagaagsaa jiru” jennee yoo itti amanne Artistoonni keenya gootota keenya wanna ta’aniif faarsuu qabna. Faarsuun keenya erga Artistiin tokko lubbuu dhaan darbee/darbiteen booda qofaa ta’uu hin qabu, otuma lubbuun jiranii isaan haa faarsinu, ha jajjabbeessinu, dalagaa isaanii orijinaala haa bitannu, diingdee fi beekkumsa qabnuun isaan cina haa dhaabbannu. Keessattuu yeroo ammaa kana tti Artistoota keenya dibeen dararamaa  jiraniif Uummanni keenya ariitiin, gargaarsa barbaachisaa ta’e abbomuu qaba.

Waan Bayeessa haa hojjannu!

Bakkaanga’aa Margaa

Bu’uuressaa Oromummaa Founadtion fi

Wixineessaa WTUOGA

Mudde 22, 2014,

Bakkaanga’aa Margaa

oromummaan@yahoo.com

www.oromummaa.com

Read @ http://ayyaantuu.com/horn-of-africa-news/oromia/artistoonni-oromoo-gootota-keenya-haa-jajjabeefannu/

 

Baaruu Baayisaa Daaqaa: Walaloo (Artistoota Oromoof)

 

Ishoo yaa kannisaa!
(Artistoota Oromoof)

Dandii fi dirree marsii coradhu nadhii dammaa
Daraaraa mara irraa dhamdhamadhu dhama;
Dhugaa fi fiigi ati saafaan hin dhorkamin
Yookaas bokkaa gannaa tasa hin sodaatin!
Yoo dirreen manca’e ce’ii deemi lagaa
Goblaan barrisi adda baasi dhugaa!

Nadhii coruun kan kee hamaatti herregame
Damma fi booka naquun dhiphina jedhame;
Jibbaan yoo reebamte ilbisa haqa hin beekneen
Sariitii fi tisiisaan waranamtee albeen.
Shira dangaa hin qabneen suuqatti gatamtee
Hamilee kee doomsuuf lammii irra adda baatee;
Kan si keessa jiru lubbuu du’u miti
Isa dhugaa seeneessu kan bara-baraa ti!

Ishoo yaa kannisaa! Suubiin ka’ii fiigi
Tisisaan hin ooliin, somoddoo irraa maqi.
Bakka garii olii qulqullaa’ii hafi
Haqaan deemaa oli qaanii malee rafi!
Marsaa sariitii tiin marfamtee utuu jirtu
Ati haqaan deemta balaa illee hin sodaattu.
Tisisatti ni himta, sariitiitti ni baanta
Dhugaa lammii keetii bookeetti ni dubbatta.
Amaaketa fi yeyyii sodaattee hin calliftu
Summii buutii fi bofaa tasuma hin dheessitu!

Ishoo yaa kannisaa, uumama akka uumaa
Soortuu qaamaa fi lubbuu tokkittii akka kumaa
Haadha ogummaa gaarii haadhoo qulqullinaa
Uggum! Yaa kannisaa mallattoo jabinaa!
Bu’aa kee lakkaa’ee yeroon si yaadadhu
Booka kee unadhee damma kee cuubadhu
Lammii koo ta’uu kee tu qirqirsee na boonsa
Akka kee sab-boonuu tu haalaan na si’eessa!

=============================

Baaruu Baayisaa Daaqaa: bbayisa@yahoo.com

 

Tribute to the Legendary Oromo artist Almaz Tafarraa (1957- 2014) March 24, 2014

Posted by OromianEconomist in African Beat, African Music, Artist Almaz Tafarraa, Oromia, Oromiyaa, Oromo, Oromo Artists, Oromo Culture, Oromo First, Oromo Identity, Oromo Media Network, Oromo Music, Oromo Nation, Oromo Social System, Oromummaa, State of Oromia, The Oromo Library, Uncategorized.
Tags: , , , , , , , , , , , ,
add a comment

???????????

 

 

Artist Almaz Tafarra: the founding member of Afran Qalloo Band: Miseensa Baandi Afran Qalloo jalqabaa

Arstist Almaz Tafarra, the founding member  of the Afran Qalloo died on  22nd March 2014 at Police Referral Hospital in Finfinnee. Tafara began singing in Afaan Oromo in early 1970s.  Artist Almaz Tafarra  was born in 1957 in Oromia,Western Hararghe, Doba district.

In outstanding and successful career that extended across nearly four decades,  artist Almaz Tafara recorded and released a total of ten albums. Her lyrical message usually concentrates  on her own  and collective socio-political issues in Oromia. Tafara released her first solo album in 1983. During her career, Tafara has collaborated and worked with pioneering Oromo artists including Ali Shabo, Kadir Said, Adam Harun, Musa Turki,  Worku Bikila and the  late poet and singer Abdi Mohamed Qophe.  Tafara deeply loved her culture and sang  in Afaan Oromo. She released her tenth and final album in 2005.

(Oromedia, 23 Bitootessa 2014) Dhukkuba kaansarii dhiigaan dhukkubsattee yaalamaa kan turte, Artisti Almaaz Tafarraa Bitootess 22, 2014 addunyaa kana irraa du’aan boqochuun ishee beekame.
Bara jireenya ishii aartii fi Afaan Oromoo guddisuu irratti gahee guddaa kan gumaachaa turte artisti Alamaaz Tafarraa, addunyaa kana irraa kan dabarte hospitaala Poolisii Finfinnee keessatti otuu wal’aanamaa jirtu ta’uu oduun nu gahe addeesse jira.
Akka odeeffannoo argannetti, sirni awwaalchi ishe Duilbata- Bitootessa 23, 2014 waaree booda saatii 4:00 irrati magaalaa Harar keessatti akka ta’u beekameera.
Bara 1957 Oromiyaa Bahaa, Harargee Lixaa, Aanaa Doobbaatti kan dhalatte Artisti Almaaz Tafarraa, sirba ishii duraa bara 1983 kaasettaan baafte. Yeroo sanaa eegalees haga dhukkubsattee waltajjii irraa haftetti kaassettoota sirbaa sagal baaftee ummataaf gumaachitee jirti.
Akka seenaa artistoota Oromoo keessaa hubatamutti, artisti Almaaz Tafarraa miseensa baandii Afran Qalloo turte. Sirboota sirbaa turteenis ummta Oromoo biraa jaalalaa fi kabajaa guddaa yeroo argattu, humnoota guddinaa fi dagaagina aadaa fi eenyummaa Oromoo jibbaniin immoo hedduu dararamaa fi miidhamaa akka turte seenaan ishii kan ragaa bahuudha.
Bara 2014 keessa hedduu waan dhukkubsatteef mana yaalaatti deddeebi’aa kan turte, Artisti Alamaaz, deeggarsa ummataan wal’aansa adda addaa Harar irraa gara Finfinneetti deddeebitee fudhachaa akka turte beekameera.
Sirbooti Artisti Almaaz Tafarraa kan yeroo fi barri ittii hin darbinee fi kan dhalootaa dhalootatti barayyuu yaadatamuu dha.
Akka qormaata Oromediaatti, Artisti Almaaz Tafarraa hojii boonsaa aartii Oromoo keessatti gara waggoota 40f dalagneen dhaloota dhalootatti kan yaadatamuudha.
Kan malees, hojii boonsaa yeroo hamtuu fi sodaachisaa keessa ifatti baatee dalagdeen galmee sabboontotaa fi gootota Oromoo Oromummaa jiraachisan keessatti kan ramadamtuudha.
Kanaan dura oduu karaa Oromedia darbee tureen, sabboontoti Oromoo biyya Jarmanii, biyya Ameerikaa fi Sa’udi Arabiyaa qunnamtii karaa Oromedia argataniin gargaarsa maallaqaatiin birmatanii akka wal’aansa gahaa argattu godhan iyyuu, Artisti Almaaz Tafarraa dhukkubicha irra hafuu hin dandenye.
Akka Artisti Alamaaz Tafarraa akka fayyituu fi dhintu kanneen dhuunfaanis ta’ee gamtaan gumaachitan maraaf seenaan isin yaadata jechaa, Rabbi Isin haa jajjabeeysu jenna.
Gareen Oromedia du’aan adunyaa kana irraa boqochuu artistii fi qabsooftu Almaaz Tafarraatin gadda nuuti dhagahamee ibsaa, lubbuun isaanii Waaqin akka qananiisuuf yeroo kadhannu, firootaa fi hiriyyoota ishii akkasums mararfatootta ishiif jajjabin isinif haa kennu jenna.
Seenaa Artist Almaaz Tafarraa
Bara 1957 Aanaa Doobbaatti keessatti dhalatte.
Bara 1973 Hawwisoo poolisii Harar seente.
Bra 1983 kaassetta duraa baafte.
Bitootessa 22, 2014 addunyaa kana irraa boqotte.

http://oromedia.net/…/artisti-almaaz-tafarraa-boqotte…/ http://oromedia.net/…/artisti-almaaz-tafarraa-boqotte…/

http://www.oromiamedia.org/2014/03/breaking-news-artist-almaz-tefera-passed-away/

http://gadaa.com/oduu/24997/2014/03/23/artisti-almaaz-tafarraa-boqotte-1957-2014-artist-almaz-tefera-passes-away/#.Uy5h15LZj1E.facebook

http://www.opride.com/oromsis/news/horn-of-africa/3738-beloved-oromo-singer-almaza-tafara-dies

Music of Africa:Oromo Recording Artists Abbush Zallaqaa and Haacaaluu Hundessaa at Voice of America (VOA), African Beat February 16, 2014

Posted by OromianEconomist in Abbush Zallaqaa, Africa, African Beat, African Music, Development, Finfinnee, Haacaaluu Hundeessaa, Humanity and Social Civilization, Language and Development, Oromiyaa, Oromo, Oromo Artists, Oromo Culture, Oromo First, Oromo Music, Oromo Social System, Oromummaa, Self determination, State of Oromia, The Oromo Democratic system, The Oromo Governance System, Uncategorized.
Tags: , , , , , , , , , , , , , , ,
add a comment

Oromummaa Jabeessaa Isii Dhugaa Isii Uumaa Kaleessaa:Iinterview With Artist Umar Suleyman February 2, 2014

Posted by OromianEconomist in Oral Historian, Oromia, Oromiyaa, Oromo, Oromo Culture, Oromo First, Oromo Identity, Oromo Nation, Oromo Social System, Oromo the Largest Nation of Africa. Human Rights violations and Genocide against the Oromo people in Ethiopia, Oromummaa, Self determination, Sirna Gadaa, The Oromo Democratic system, The Oromo Governance System, The Oromo Library, Uncategorized, Wisdom.
Tags: , , , , , , , , , , , , ,
add a comment

???????????Oromo are one of the very ancient African people. Oromo culture (aada). Oromo Social system is Gadaa (ancient democratic system). Oromia. Africa