Advertisements
jump to navigation

Oromo Students represent Oromia at York University’s Cultural Showcase April 19, 2017

Posted by OromianEconomist in Oromia, Oromo, Oromo Art, Oromo Culture, Oromo Identity.
Tags: , , , , , , , , , , ,
add a comment

 

Oromia and the Oromo people

 

 

Related:-

Advertisements

Oromia: Knoweldge and Society: Mammaaksa Oromoo March 4, 2017

Posted by OromianEconomist in 10 best Youtube videos, 25 killer Websites that make you cleverer, Afaan Oromoo, African Literature, Black History, Chiekh Anta Diop, Culture, Cushtic, Indigenous People, Kemetic Ancient African Culture, Khemetic Africa's culture, Oromia, Oromiyaa, Oromo, Oromo Art, Oromo Literature, Oromo Wisdom, Uncategorized.
Tags: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
1 comment so far
OOromianEconomist
True Knowledge is wisdom.  The Oromo value wisdom to the highest degree: ‘Rather than to be kissed  by foolish man, I prefer to slapped by  a wise man.’ How is true knowledge acquired?  The Oromo proverbs  answers: By inference, by study, through suffering, by moulding another person, by heart. ‘  One who does not  understand  an inference  will never  understand  the thing as it is.. …  But the great school of knowledge is  experience, long life and old age. … The Oromo proverb  offers  no definition of  knowledge; they are not interested so much in nature of knowledge  as the type of knowledge  they propose  as  a model for  man-in-society, and  it is clearly  a knowledge  obtained through  experience through proximity  to the object, as ‘the calf  is known by the enclosure to have become a bull.’ See  Claud Summer, Ph.D., Dr.h.c (1995), Oromo Wisdom Literature,  Volume I , Proverbs Collection and Analysis.

Makmaaksa Oromoo (Oromo proverbs):

Abba hin qabdu akaakyuuf boochi
Abbaa iyyu malee ollaan namaa hin birmatu
Abbaan damma nyaateef ilma hafaan hin mi’aawu
Abbaatu of mara jedhe bofti hantuuta liqimsee
Abjuun bara beelaa buddeena abjoota
Addaggeen hamma lafa irra ejjettu nama irra ejjetti
Afaan dubbii bare bulluqa alanfata
Afaan gaariin afaa gaarii caala
Afaanii bahee gooftaa namaa ta’a
Akka madaa qubaa, yaadni garaa guba
Akka abalun sirbaan boquu nama jallisa
Akkuma cabannitti okkolu
Akukkuun yeroo argate dhakaa cabsa
Alanfadhuuti gara fira keetti garagalii liqimsi
ama of komatu namni hin komatu
Amartiin namaa hin taane quba namaa hin uriin
Ana haa nyaatuun beela hin baasu
Ani hin hanbifne, ati hin qalbifne
arrabni lafee hin qabdu lafee nama cabsiti
Asiin dhihoon karaa nama busha
“Aseennaa natu dide, kennaa warratu dide otoo nabutanii maal ta’a laata”,jette intalli haftuun
Badduun fira ishee yoo hamattee, baddubaatuun niiti ishee hamatti
Bakkka oolan irra bakka bulan wayya
Bakka kufte osoo hin taane, bakka mucucaatte bari
Balaliitee balaliite allaattiin lafa hin hanqattu

Bara bofti nama nyaate lootuun nama kajeelti!!
Bara dhibee bishaan muka namatti yaaba
Bara fuggisoo harreen gara mana, sareen gara margaa
Barri gangalata fardaati
Beekaan namaa afaan cufata malee hulaa hin cufatu
Biddeena nama quubsu eelee irratti beeku
Billaachi otoo ofii hin uffatiin dhakaatti uffisti
Bishaan gu’a gahe nama hin nyaatiin, namni du’a gahe si hin abaariin
Bishaan maaltu goosa jennaan waan achi keessa jiru gaafadhu jedhe
Bishingaan otoo gubattuu kofalti
Boru hin beekneen qad-bukoon ishee lama
Boftii fi raachi hanga ganni darbutti wal faana jiraattu
Bulbuluma bulbuli hangan dhugu anuu beeka
Buna lubbuuf xaaxa’u warri naa tolii kadhatu
Cabsituun tulluu amaaraatiin giraancee jetti
Citaan tokko luqqaasaniif manni hin dhimmisu
Dabeessa uleen (jirmi) shani
Daddaftee na dhungateef dhirsa naa hin taatu jette sanyoon
Dawaa ofii beekan namaa kudhaamu
Deegan malee waqayyo hin beekani
dhalli namaa otoo nyaattu diida laalti
Dhirsi hamaan maaf hin nyaatiin jedha niitii dhaan
Dhirsaa fi niitiin muka tokko irraa muramu
Dugda hin dhungatan, hunda hin dubbatani
Durbaa fi jiboota garaa gogaa lenjisu
Iyyuuf bakkeen naguma, dhiisuuf laphee na guba
Dhuufuun waliin mari’atanii dhuufan hin ajooftu
Diimina haaduun nyaatani,diimaa arrabaan nyaatu
Dinnichi bakka gobbitetti hordaa cabsiti
Doqnaa fi garbuu sukkuumanii nyaatu
Du’aan dhuufaa jennaan kan bokoke dhiisaa jedhe
Dubbii baha hin dhorkani galma malee
Dubbii jaarsaa ganama didanii galgala itti deebi’ani
Duulli biyya wajjinii godaansa
Eeboo darbatanii jinfuu hin qabatani
Edda waraabessi darbee sareen dutti
Fagaatan malee mi’aa biyyaa hin beekani
Farda kophaa fiiguu fi nama kophaa himatu hin amaniin
Firri gara firaa jennaan kal’een gara loonii jette
Foon lafa jira allaatti samii irraa wal lolti
foon lakkayi jennaan rajijjin tokko jedhe
fokkisaan nama qabata malee nama hin kadhatu
Fuula na tolchi beekumsi ollaa irraa argamaa jette intalli
Gaangeen abbaan kee eenyu jennaan eessumni koo farda jette
Gaangoonn haada kutte jennaan oftti jabeessite jedhani
Gabaan fira dhaba malee nama dhabinsa hin iyyitu
Galaanni bakka bulu hin beekne dhakaa gangalchee deema
Gaalli yoom bade jennaan, gaafa morma dheeratu bade

Gama sanaa garbuun biile (asheete) jennan warra sodaanne malee yoom argaa dhabne jedhe  jaldeessi
Gamna gowomsuun jibba dabalachuu dha
Ganaman bahani waaqa jalaahin bahani
Gara barii ni dukkanaa’a
Garaa dhiibuu irra miila dhiibuu wayya
Garbittii lubbuuf walii gadi kaattu, warri qophinaafi se’u
Jaalalli allaatti gara raqaatti nama geessa
Gaashatti dhuufuun daalattii dha
Gogaa duugduun yoo dadhabdu saree arisaa kaati
Gola waaqayyoo itti nama hidhe lookoo malee ijaajju
Goomattuuf goommanni hin margu
Goondaan walqabattee laga ceeti
Gowwaa wajjin hin haasa’iin bakka maleetti sitti odeessa, karaa jaldeesaa hin hordofiin halayyaa nama geessa
Gowwaan ballessaa isaa irraa barat, gamni balleessaa gowwaa irraa barata
Gowwaan bishaan keessa ijaajjee dheebota
Gowwaan gaafa deege nagada
Gubattee hin agarre ibiddatti gamti
Guulaa hin bitiin jiilaa biti
Gowwaa kofalchiisanii, ilkee lakawu
Gowwaa fi bishaan gara itti jallisan deemu
Haadha gabaabduu ijoolleen hiriyaa seeti
haadha laalii intala fuudhi
Haadha yoo garaa beekan ilmoo jalaa qabani
Halagaa ilkaan adii, halangaan isaa sadi
Hanqaaquu keessa huuba barbaada
Haati ballaa (suuloo) ya bakkalcha koo jetti
Haa hafuun biyya abbaa ofiitti nama hanbisa
Haati hattuun intala hin amantu
Haati hattuun intala hin amantu
Haati kee bareeddi jennaan, karaa kana dhufti eegi jedhe
Habbuuqqaa guddinaaf hin quufani
Hagu dhiba jette sareen foksoo nyaatte
Hagu dhiba jette sareen foksoo nyaattee
Halagaa gaafa kolfaa fira gaafa golfaa

Hantuunni hadha ishee jalatti gumbii uruu bartii

Harka namaatiin ibidda qabaa hin sodaatani
Harki dabaruu wal dhiqxi
Harkaan Gudunfanii, Ilkaaniin Hiikkaa Dhaqu
Harree ganama badee, galgala kur-kuriin hin argitu
Harree hin qabnu, waraabessa wajjin wal hin lollu
Kan harree hin qabne farda tuffata
Harreen nyaattu na nyaadhu malee bishaan ol hin yaa’u jette waraabessaan
Harreen yoo alaaktu malee yoo dhuuftu hin beektu
Hidda malee xannachi hin dhiigu
Hidda mukaa lolaan baaseetu, hidda dubbii farshoo (jimaa)n baase
Hidhaa yoo tolcha, gadi garagalchanii baatu

hin guddattuu jennaan baratu dhumee jedhe
Hiriyaa malee dhaqanii gaggeessaa malee galu
hiyyeessaf hin qalani kan qalame nyaata
Hoodhu jennaan diddeetu lafa keenyaan hatte
Hoolaan abbaa abdatte, diboo duuba bulchiti
Hoolaan gaafa morma kutan samii(waaqa) arkiti
Ija laafettiin durbaa obboleessaf dhalti
Ijoollee bara quufaa munneen ibidda afuufa
Ijoollee hamtuun yoo nyaataaf waaman ergaaf na waamu jettee diddi
Ijoolleen abaa ishee dabeessa hin seetu
Ijoolleen quufne hin jett, garaatu na dhukube jetti malee
Ijoolleen quufne hin jettu beerri fayyaa bulle hin jettu
Ijoolleen niitii fuute gaafa quuftu galchiti
Ijoollee qananii fi farshoo qomocoraa warratu leellisa
Ijoollee soressaa dhungachuun gabbarsuu fakkaatti
Ilkaan waraabessaa lafee irratti sodaatu
Ilmi akkoon guddiftu dudda duubaan laga ce’a
Intalli bareedduun koomee milaatiin beekamti
Intallii haati jajju hin heerumtu
Itti hirkisaan kabaa hin ta’u
Ittiin bulinnaa sareen udaan namaa nyaatti
Jaamaan boru ijji keen ni banamti jennaan, edana akkamitin arka jedhe
Jaarsi dhukuba qofaa hin aaduu, waan achisutu garaa jira
Jaarsii fi qalqalloon guutuu malee hin dhaabatu
Jabbiin hootu hin mar’attu
Jaalalli jaldeessa yeroo fixeensaa garaa jalatti, yeroo bokkaa dugda irratti nama baatti
Jaalala keessa adurreen ilmoo nyaatti
Jaalalli allaatti gara raqaatti nama geessa
Jarjaraan re’ee hin horu
Jarjaraan waraabessaa gaafa ciniina
Jibicha korma ta’u elmaa irratti beeku
Jiraa ajjeesuun jalaa callisuu dha
Kadhatanii galanii weddisaa hin daakani
Kan abbaan gaafa cabse halagaan gatii cabsa

Kan abbaan quba kaa’e oromi(namni, halagaan) dhumdhuma kaa’a
Kan afaanii bahee fi kan muccaa bahehin deebi’u
Kan bishaaan nyaate hoomacha qabata
Kan citaa qabaa tokko namaa hin kennine mana bal’isii gorsiti
Kan dandeessu dhaan jennaan gowwaan galee nitii dhaane Adaamiin ollaa hagamsaa jiru bara baraan boo’aa jiraata
Kan gabaa dhagahe gowwaan galee niitii dhokse
Kan hanna bare dooluutu sosso’a
Kan hordaa natti fiiges, kan haaduun natti kaates bagan arge jette saani du’uuf edda fayyitee booda
Kan humnaan lafaa hin kaane yaadaan Sudaanitti nagada
Kan ilkaan dhalchu kormi hin dhalchu
Kan namni nama arabsi irr, kan abbaan of arabsutu caala

kan qabuuf dabali jennaan harreen laga geesse fincoofte
Kan of jaju hin dogoggoru
Kan quufe ni utaala, kan utaale ni caba
Kan tolu fidi jennaan, sidaama biyya fide
Kan tuffatantu nama caala, kan jibbanitu nama dhaala
Kan tuta wajjin hin nyaanne hantuuta wajjin nyaatti
Kan waaqni namaa kaa’e cululleen hin fudhattu
Karaa foolii nun hin jedhani jette wacwacoon
Karaan baheef maqaan bahe hin deebi’u
Karaan sobaan darban, deebi’iitti nama dhiba
Karaa dheeraa milatu gabaabsa, dubbii dheeraa jaarsatu gabaabsa
Karaa fi halagaatu gargar nama baasa
Keessummaan waan dhubbattu dhabde mucaa kee harma guusi jetti
Keessummaan lolaa dha abbaatu dabarfata
Keessa marqaa boojjitootu beeka
Kijiba baranaa manna dhugaa bara egeree wayya
Kokkolfaa haati goota hin seetu
Kormi biyya isaatti bookkisu biyya namaatti ni mar’ata
Kursii irra taa’anii muka hin hamatani
Lafa rukuchuun yartuu ofiin qixxeessuu dha
Lafa sooriin du’e baataatu garmaama
Lafaa fuudhuutti ukaa nama bu’a

Lafti abdatan sanyii nyaatee namni abdatan lammii nyaate
Laga marqaa jennaan ijoolleen fal’aanaan yaate
Lama na hin suufani jette jaartiin qullubbii hattee
Leenci maal nyaata jennaan, liqeeffatte jedhe, maal kanfala jennaan, eenyu isa gaafata jedhe
Lilmoon qaawwaa ishee hin agartu, qaawwaa namaa duuchiti
Lukkuun(hindaaqqoon) haatee haateealbee ittiin qalan baafti
Maa hin nyaatiin jedha dhirsi hamaan
Maal haa baasuuf dhama raasu
Mammaaksi tokko tokko dubbii fida tokko tokko dubbii fida
Mana haadha koon dhaqa jettee goraa bira hin darbiin
Mana karaa irra kessumaatu itti baayyata
Manni Abbaan Gube Iyya Hin Qabu
Maraataa fi sareen mana ofii hin wallalani
Maraatuun jecha beektu, waan jettu garuu hin beektu
Marqaa afuufuun sossobanii liqimsuufi
Marqaan distii badaa miti, irri ni bukata, jalli ni gubata
Marxoon otoo fiiganii hidhatan otuma fiiganii nama irraa bu’a
Mataa hiyyaassaatti haaduu baru
Midhaan eeguun baalatti hafe
Mucaa keetiin qabii mucaa koo naa qabi jettehaati mucaa
Muka jabana qabu reejjiitti dhibaafatu
Morkii dhaaf haaduu liqimsu
Nama foon beeku sombaan hin sobani
Namni akka fardaa nyaatu, gaafa akka namaa nyaate rakkata
Namni beela’e waan quufu hin se’u
Namni dhadhaa afaan kaa’an, dhakaa afaan nama kaa’a
Namni gaafa irrechaa duude, sirba irreechaa sirbaa hafa
Namni guyyaa bofa arge halkan teepha dheessa
Namni hudduu kooban galannii isaa dhuufuu dha
Namni mana tokko ijaaru citaa wal hin saamu
Namni nama arabsu nama hin faarsu
Namni badaan bakka itti badutti mari’ata
Namni gabaabaan otoo kabaja hin argatiin du’a
Namni qotiyyoo hin qabne qacceen qalqala guutuu dha
Nama kokkolfaa nama miidhuu fi bokkaan aduu baasaa roobu tokko
Niitiin dhirsaaf kafana
Niitiin marii malee fuudhan marii malee baati
Niitiin afaan kaa’aami’eeffatte yoo kabaluuf jedhan afaan banti
Nitaati jennaan harree qalle, hin tatuu jennaan harree ganne, qoricha jennaan isuma iyyuu dhaqnee dhabne
Obboleessa laga gamaa mannaa gogaa dugduu(faaqqii) ollaa ofii wayya
Obsaan aannan goromsaa dhuga
Obsan malee hn warroomani
Ofii badanii namaa hin malani
Of jajjuun saree qarriffaan udaani

Ofi iyyuu ni duuti maaliif of huuti
Ofii jedhii na dhugi jedhe dhadhaan
Okolee diddu okkotee hin diddu
Ollaa araban jira akkamittin guddadha jette gurri
Ollaan akkam bultee beeka, akkatti bule abbaatu beeka
Ollaafi garaan nama hin diddiin
Ollaa fi kateen nama xiqqeessiti
Ol hin liqeessiin horii keetu badaa, gadi hin asaasiin hasa’aa keetu bushaa’a
Otoo beeknuu huuba wajjin jette sareen
Otoo garaan tarsa’e jiruu, darsa tarsa’eef boossi
Otoo farda hin bitiin dirree bite
Otoo fi eegeen gara boodaati
Otoo garaan dudda duuba jiraate, qiletti nama darbata
Otoo sireen nama hin dadhabiin tafkii fi tukaaniin nama dadhabdi
Qaalluun kan ishee hin beektu kan namaa xibaarti
Qaban qabaa hin guunnee gad-lakkisan bakkee guutti
Qabbanaa’u harkaan gubnaan fal’aanan
Qabanootuharkaa, hoo’itu fal’aanaan
Qabeenyi fixeensa ganamaati
Qalloo keessi sibiila
Qalladhu illee ani obboleessa eebooti jette lilmoon
qaaqeen yoo mataan ishee marge bade jetti
Qarri lama wal hin waraanu
Qeesiinwaaqayyoo itti dheekkam, daawwitii gurgurtee harree bitatte
Qoonqoon darbu, maqaa hin dabarre nama irra kaa’a
Qoonqoon bilchina eeggattee, qabbana dadhabde
Qorichaofii beekan namaa kudhaamu
Qotee bulaa doofaan, miila kee dhiqadhu jennaa, maalan dhiqadha borus nan qota jedhe
Qurcii dhaan aboottadhu jennaan, qophoofneerra jedhe
Raadni harree keessa ooltedhuufuu barattee galti
Sa’a bonni ajjeese ganni maqaa fuudhe
Saddetin heerume jarjarrsaa akka baranaa hin agarre jette jaartiin, salgaffaa irratti waraabessi bunnaan
Salphoo soqolatte soqolaa gargaaru
Saree soroobduun afaan isheef bukoo ykn. dudda isheef falaxaa hin dhabdu
Sabni namatti jiguu irra gaarri (tulluun) namatti jiguu wayya
Sareen duttu nama hin ciniintu
Sanyii ibiddaa daaraatu nama guba
Sareen warra nyaattuuf dutti
Seenaa bar dhibbaa baruuf bardhibba jiraachuun dirqama miti
Shanis elmamu kudhanis, kan koo qiraaciitti jette adurreen
Sirbituu aggaammii beeku
Sii uggum yaa gollobaa, anaafoo goommani ni dorroba inni gurr’uu soddomaa jette jaartiin horii ishee gollobaan fixnaan
Sodaa abjuu hriba malee hin bulani
Soogidda ofiif jettu mi’aayi kanaachi dhakaa taata
Sombaaf aalbee hin barbaadani
Suphee dhooftuun fayyaa gorgurtee, cabaatti nyaatti
Taa’anii fannisanii dhaabatanii fuudhuun nama dhiba
Takkaa dhuufuun namummaa dh, lammmeessuun harrummaadha
Tikseen dhiyootti dhiifte fagootti barbaacha deemti
Tiksee haaraan horii irraa silmii buqqisaa oolti
Tokko cabe jedhe maraataan dhakaa gabaatti darbatee
tokko kophee dhabeetu booha, tokko immoo miila dhabee booha
Tufani hin arraabani
Udaan lafatti jibban funyaan nama tuqa
Ulee bofa itti ajjeesan alumatti gatu
Ulee fi dubbiin gabaabduu wayya
Ulfinaa fi marcuma abbaatu of jala baata
Waa’een garbaa daakuu fi bishaani
Waan ergisaa galu fokkisa
Waan jiilaniin kakatu
Waan kocaan kaa’e allaattiin hin argu
Waan namaa kaballaa malee hin quufani
Waan samii bu’e dacheen baachuu hin dadhabu
Waan uffattu hin qabdu haguuggatee bobbaa teessi
Waan warri waarii hasa’aan, Ijoolen waaree odeesiti
Wadalli harree nitii isaa irraa waraabessa hin dhowwu
Wal-fakkaattiin wal barbaaddi
Wali galan, alaa galan
Wallaalaan waan beeku dubbata, beekaan waan dubbatu beeka
Waaqaaf safuu jette hindaaqqoon bishaan liqimsitee
Warra gowwaa sareen torba
Waraabessi bakka takkaa nyaatetti sagal deddeebi’a
Waraabessi biyya hin beekne dhaqee gogaa naa afaa jedhe
Waraabessi waan halkan hojjete beekee guyyaa dhokata
Yaa marqaa si afuufuun si liqimsuufi
Yoo ala dhiisan mana seenan, yoo mana dhiisan eessa seenan
Yoo boora’e malee hin taliilu
Yoo ejjennaa tolan darbatanii haleelu
Yoo iyyan malee hin dhalchanii jedhe korbeesi hoolaa kan re’eetiin
Yoo suuta ejjetan qoreen suuta nama waraanti
yoo dhaqna of jaalatan fuula dhiqatu
Yoo namaa oogan eelee jalatti namaa marqu
yoo ta’eef miinjee naa taata jette intalli


Mammaaksota Dubartootaa Oromoo

1.     Heeruma dharraanee(hawwinee) heerumnaan rarraane (rakkannee)

2.     Asuu oolle jette tan heerumaaf muddamte”

3.     Takkattii qayyannee taduraa hanqannee  ykn takkaa qayyannee lukaa gubanne

4.     Bakka dhiiganii hin fiigan.

5.     Kana muranii kamiin fincaayan jette haati manaa inni ofirraa mura jennaan.

6.     Kaanittuu abbaa argadhu jette haati intalaan.

7.     Intalti ariifattuun haadha ciniinsuubarsiifti

8.     Akka beekutti dhalaa(dahaa) nadhiisaa jette intalti harka namaa diddu

9.     Sirbaaf bayanii morma hin dhofatan jettee intalti waa hin saalfannee.

10.  Akka ebaluutti sirbaan morma nama jallifti jette intalti qalbii qabdu.

11.  Mucaa deenna malee mucaa hin geennu jette intalti of tuffatte.

12.  Wol  akkeessee ollaan marqa balleesse jette intalti ofiin bultun .

13.  Akka aadaa teennaa gaara gubbaa baanee teenna jedhe harmi dubartootaa.

14.  Ati baldi ta dhiirsa ka’imaa jette intalti abbaan manaa isii jaarsaa.
(Baldu : ashuu,qoosuu,taphachuu, busheesuu)

15.  Har’allee moo jette haati ijoolleen beelofne (shoomofne) jennaan isiin bakka cidhaatii quuftee waan galteef

16.  Ani ufiif hin jennee, mucaan keessan ka hangafaa sun fuudha hin geennee? jette intalti mucaa kajeelte.

17.  Soddaa fi dayma hin duudhatan.

18.  Osoo dhukubsataan jiru, fayyaalessi du’a.

19.  Ana bakki na dhukubu asii mitii maraafuu bakkuma gooftaan kiyya jedhe san kooba jette bookeen.

20.  Makkitu malee makkaa hin hajjan

(Makkitu : naamaaf mijooftu/mijaa’u)

21.  Akka dida’aa fi akka didanaatti na galchi

22.  Daalun xaraan kaanu tara.

Qopheessan : Abdii Boriiti

Source: http://opride.com/hamba/?p=231


Related:

Hiibboo Afaan Oromoo

Oromo music legend Hayluu Disaasaa (Haylu Disasa) died age 61. May his soul rest in peace January 18, 2017

Posted by OromianEconomist in Haylu Disasa, Hayluu Disaasaa, Oromo Art, Oromo Music.
Tags: , , , , , , ,
add a comment

Odaa OromooOromianEconomistoromo-music-legend-hayluu-disaasaa

Wallisaan Oromoo hangafaa fi beekamoon dhalatee waggaa 61tti adunyaa kana irraa boqochuun ibsame. Hayluun kan dhalate Lixa Oromiyaa,  Wallaggaa,  Qellem, Qaaqetti.  Manni jirrenya isaa Finfinnee, Birbirsa Goorooti. Hayluun abbaa ilma tokkichaa, Sanyi Hayluu Disaasaati.

Hayluun hamma adunyaa kana irraa boqotutti aadaa fi aartii Oromoo calaqqisiisuu fi dagaagsuu irratti shoora  guddaa taphachaa ture. Sirboota Afaan Oromoo barreesuu fi  sagalee isaa kiloleen surbuudhan, diraamaa, fiilmii fi tiyaatira Afaan  Oromoo adda addaa hojjechuun jiruu seenaa qabeessa saba isaaf dalagaa ture. Hayluun kana hundaa kana rawwachaa kan ture dhibbaa Oromummaa isaatiif isa irra gahaa turan hundaa danda’ee irra aanuu dhaani. Jirreenyi isaa hamma boqotutti inni keesa turesi kanuma mul’isa.

Sirboota Hayluu Disaasaa ittiin beekamu keessa muraasni: Geerarsa, yaa warra baddaa, yaa finna koo, naggaaden haa dabartuu, yaa damma koo, amma yaa marii, shaggee tiyyaa fa’i.

Biyyoon isatti haasalphatu.

 

 

Bilisee boqochuu artist Hayiluu disaasaa dhaggeesse jirta??
Dhaamsa mucaa isaa sanyii Hayiluu
Ergaa karaa keessaa dhuftee,
mee oromoota nannoo finfinnee jiraniitti naaf dhaamigiiftiiko. kaleessa boqochuu Weeellisaa angafaa kana dhagahee awwaalchi isaas kaleessuma se’en gara finfinnee naanno birbirsa pihassaa jarri jedhan bakka itti galaa ture iyyaafadhee dhaqe. Garuu anoo ofittan qaana’e waanan argeen eenyummakoo jibben sitti hima mana osoo hin taanee qooxii handaqqoorra gargar hin jiru. gootichi aartii Oromoo kun achuma keessa taa’eet waggaa 42 baandii hagar fiqir keessatti masaanuuwwan afaanifii aadaa oromoon mormaa aartii oromoof gumaachaa ture. garuu harkasaa hin arganne uummata kanarraa.silaa goonni mana hin qabu jedhu mana gaarii teesso bareeda jiruu dhuufaa mijataa dhabuunsaa omaamiti. baga dhes seenaan isaa siidaa ta’et yaadma. innoo uummataaf jiraataa turee. kan na ajaa’ibsiise garuu osoo mana hinqabaatii waltajjiirratti yoo bahu fuulsarra kolfafi qoosaa wallee malee miirri dhabaa fi kadhaa hin mul’atu.goodo inni itti galu keessa wanti tokko hin jiru.garuu inni dhukkubsachuus erga eegalee irra bubbule jedhan takkaa mootummaanis ta’e namoota dhuunfaan nagargaaraa yoo jedhu hin dhageenye hin jennes. Garuu baandii sana keessatti yeroo heddu hacuucamaa gidirfamaa hidhamaa tuffatamaa akka jiru carra argatetti fayyadamee himatee ture roorroo sabaaf naa birmadhaa jedhaa ture.keessattu sirba yaa warra badda jedhurratt fi yeroo waltajjirratti sirbitu jechota qineen nuarrabsita jedhamee hidhamas hojirra hari’ames ture. Wellisa Hayiluu Disaasaa tokkicha qixxee kumaa bara 1963 waltajjiirratti bahee afaan oromoo afaan aartii afaan midiyaaf tolu kanittin sirbanii bashannan ta’u agarsiise. wagga 40 oromoo bakka bu’e tiyaatiran welluun diraamaan baandii agar fiqir keessa tajaajile xuratas bahe ture. yaa dhaloota qubee goota kanatu du’ee awwaalcha dhabe nurraa. uuuuuu….https://www.facebook.com/bilise.gadisa.7/posts/1852571331693986?pnref=story.unseen-section

 


አንጋፋው የኦሮሚኛ ሙዚቃ አቀንቃኝ ኃይሉ ዲሳሳ አረፈ

(ዘ-ሐበሻ) ከአንጋፋ የኦሮሚኛ ሙዚቃ አርቲስቶች መካከል አንዱ የሆነው አርቲስት ኃይሉ ዲሳሳ ትናንት ምሽት ጃንዋሪ 18, 2017 ማረፉ ተሰማ::

ድምጻዊ ሃይሉ ዲሳሳ በተለይ በሀገር ፍቅር ትያተር በኦሮሚኛ ዘፈኖች ዝነኛ ድምፃዊ ነበረ:: ኃይሉ በ61 አመቱ ህይወቱ ሲያልፍ የ1 ልጅ አባት እንደነበር የሕይወት ታሪኩ ያስረዳል::

ነብስ ይማር!!


Oromo music legend artist Hayluu Disaasaa died  18 January 2017, age 61. He is survived by his only son.

The following are some of Hayluu Disaasaa’s popular  music works:- Yaa damma koo,  geerarsa, na fuute, shaggee tiyya, amma yaa marii.





 https://www.youtube.com/watch?v=qYR0viwi9Fk


 

Oromia: Guyyaa Gootota Oromoo kan Bara 2016 Ilalachisee Ibsa Adda Bilisummaa Oromoo (ABO) April 13, 2016

Posted by OromianEconomist in Oromia, Oromo Art.
Tags: , , , , ,
1 comment so far

Odaa OromooGootota OromoOromia Oromiaoromia


 Ebla (April) 15: Oromo Martyrs Memorial Day- Guyyaa goototaa Oromo


 

Guyyaa Gootota Oromoo kan Bara 2016 Ilalachisee Ibsa Adda Bilisummaa Oromoo (ABO)

OLF logo

Guyyaan Gootota (Wareegamtoota) Oromoo Ebla 15, 1980 irraa eegalee waggaa waggaan kabajamaa fi yaadatamaa yoona gahe. Gootota gaafa alagaan biyya Oromoo cabsuuf itti duule diina biyya ofii irraa ittisuuf jecha diddaa gabrummaa irratti wareegaman dabalatee qabsaawoti bilisummaa Oromoo bifa adda addaan hanga har’aatti wareegama baasan hunda guyyaa kana yaadatna. Kana waliin, guyyaan wareegamtoota Oromoo, guyyaa miseensoti Adda Bilisummaa Oromoo, deggertootaa fi uummati Oromoo bal’aan kaayyoo sab-boontoti Oromoo dabran wareegamaniif galmaan gahuuf waadaa seenan itti haaromsani dha.

Seenaa Oromoo keessatti Ebla 15, guyyoota kaan irraa wanni adda taasisu bara 1980 keessa guyyaa kana hoogganooti siyaasaa Adda Bilisummaa Oromoo akka qaroo ija Oromootti ilaalaman kiristaana Islaama utuu hin jedhin jumulaan wareegamanii tokkummaa saba Oromoo dhiiga isaaniin mirkaneessan ta’uu irraa ti. Sanaa asittis hoogganootaa fi miseensoti Adda Bilisummaa Oromoo, deggertootaa fi ummati Oromoo, qabsaawotni bilisummaa bifa adda addaan qabsoo keessatti qooda qaban walumaa gala sab-boontoti Oromoo xurree hoogganooti ABO gaafa duraa saaqan irra bu’anii mirga abbaa biyyummaa Oromoof osoo falmaa irra jiranii wareegaman kuma hedduutti lakka’amu. Har’as Waraanni Bilisummaa Oromoo, miseensotaa fi deggertooti qabsoo, addatti ammo qerroon (barataa fi dargaggooti Oromoo) walumaa gala uummati Oromoo bal’aan bilisummaa Oromoo mirkaneessuuf wareegama ulfaataa baasaa jiru.

Guyyaa Wareegamtoota Oromoo kan bara kanaa wanni adda taasisu haala Warraaqsi bilisummaa Oromoo sirna gabrummaatti xumura gochuuf golee Oromiyaa hunda keessatti akka ibidda saafaa boba’aa jiru keessatti ayyaaneffatamaa jiraachuu isaa ti. Uummati Oromoo bakka hundaa kan yeroo kamii caalaa shiraa fi daba diinaatti dammaqee daangaa hanga daangaatti harka wal qabatee diddaa isaa mootummaa Wayyaaneetti agarsiisaa jira. Yeroon kun yeroo qabsoon bilisummaa Oromoo sadarkaa ol aanaatti tarkaanfatee jiru dha. Yeroo uummati Oromoo ammaan booda cunqursaa, saamichaa fi hacuuccaa alagaa baachuu hin danda’u! na gahe! jedhee sirna roorriftuu alagaa of irraa dabruuf harka duwwaa diina meeshaa lolaa baranee hidhate dura dhaabbatee murannoon wareegama barbaachisu baasaa jirutti yaadatama. Oromoon bilisummaa yookaan du’a! jechuun laphee dhiibee du’atti adeemuudhaan seenaa haaraa galmeessuu irratti argama. . Oromoon akka sabaatti uummata hundaaf kabajaa qabu, goota, jagnaa fi uummata guddaa tokkummaa qabu ta’uu hawaasa addunyatti agarsiiseera, agarsiisaas jira. Tarkaanfii fi diddaa uummati Oromoo tokkummaan ka’ee agarsiisaa jiru kunis hawaasa addunyaa kan raajee fi diina rifaasise dha.

Kana malees qabsoon bilisummaa Oromoo karaa diplomaasii murna wayyaanee kopxeesuu fi deggersa qabsoo Oromoo horachuu irratti injifannoo galmeessaa jira. Sirni Wayyaanee uummata Oromoo siyaasaa fi dinagdee biyyattii keessaa alatti dhiibee akka moggeesse hawaasa addunyaaf ifa ta’eera. Kanaaf gaaffiin Oromoo gaaffii haqaa fi mirgaa ta’uun har’a eessatti iyyuu hubatnaa argataa jira. Akkasumas qabsoon Oromoo tumsa uummatoota ollaa horachuudhaan Tumsi Bilisummaa fi Dimokraasii Uummatootaa kan Addi Bilisummaa Oromoo qooda gahaa keessatti qabu mirkanaa’uun isaas injifannoo siyaasaa fi diplomaasii galmaa’an keessaa isa tokko. Gabaabaatti qabsoon bilisummaa Oromoo shaffisaan fuul-duratti tarkaanfaataa jira.

Gama kaaniin, har’a oggaa mooraan qabsoo Oromoo tasgabbaa’aa fi cimaa jiru kanatti mooraan diinaa unkuramaa fi hundeen raafamaa akka jiru ifatti mul’ata. Tarkaanfiin abdii kutannaa irraa fudhatu caalaatti hammaatee fi qabaan mirga namoomaa fi dimokraasiis dhiphifamee, lammiileen akka hin dubbannee fi hin sossooneef cancalamanii fi gaadi’amanii jiran. Hidhaa fi ajjeechaan daangaa dhabee biyyattiin biyya gaddaaa tatee jirti. Hallii keessa jirru haala GOOLII DIIMAA BARA DARGII waliin wal fakkata.

Mootummaan abbaa irree TPLF/EPRDF, qabsoo bilisummaa Oromoo finiiinaa jiruun baarragee tarkaanfii abdii kutannaa fudhachuu irratti argama. Daa’ima umurii waggaa 8 hanga maangudoo waggaa 70 dabalatee Oromoota 500 ol ji’a 4 keessatti ajjeese; Oromoota lakkoobsaan kuma hedduutti lakka’aman mana hidhaa /Xollayi, Hursoo, Dhedheessaa, Tigiray fi bakka adda tti guuree dararaa jira. Qe’ee fi biyya Oromoo gooluun tarkaanfii abdii kutannaa fudhachuu irratti argama. Daa’imaa fi dubartoota ulfa , jaarsaa fi jaartii utuu hin jedhin jumulaan uummata nagaa ajjeesee bakkeetti gatuu, hidhuu fi reebee naaffisuu, walumaa gala gocha faashistummaa seenaa biyyattii keessatti hiriyaa hin qabne Oromoo irratti raawwata. Gaaffii uummati Oromoo karaa nagaa dhiheesseef deebii inni kenne akka bineensaatti itti dhukaasee ajjeesuu qofa ta’e. Walumaa gala murni Wayyaanee ammaan booda uummata Oromoos ta’e biyyattii bulchuu akka hin dandeenye hunda biratti hubatamaa dhufeera. Caasaa mootummaa sirni Wayyaanee Oromiyaa keessatti diriirfate gadii hanga oliitti laamsha’eera. Oromiyaa suduudaan bulchiinsa waraanaa jala galchuudhaan uummata Oomoo seera waraanaatiin bulchuuf dhama’uun kufaatii siyaasaa guddaa keessa seenuu hubachiisa. Murni alagaa sab-bicuu keessaa dhufe uummata guddaa akka saba Oromoo dhiitee, reebee, caccabsee, ajjeesee fi hidhee bara baraan akkan barbaadetti bita jedhee yaadu kun murna shiftaa har’a ajjeesee saamuu malee kan fuula duraa hin yaadne dha. Uummati Oromoo tarkaanfii hammeenyaa alagaan irratti raawwataa jiruuf tasa hin jilbeenfatu. Gochaan faashistummaa sirna wayyaanees umurii bittaa sirnichaa gabaabsa malee hin dheeressu.

Addi Bilisummaa Ummata Tigraayi, TPLF, gaafa dhalate Tigraayiin bilisoomsuu fi dantaa Tigraay tiksuuf uumame hanga har’aatti maqaa fi bifa jijjiirratee fedhii murnaa fi ummatan dhaabbadheef jedhu guutuuf saamicha, cunqursaa fi hacuuccaa daangaa hin qabne uummatoota kaan irratti raawwata. Dimookraasii, sirna paartii-danuu, qabsoo karaa nagaafi kkf afaaniin lallabaa biyyattii ol aantummaa paartii tokkoo jalatti irreen bulchuu erga murteeffatee waggaa 25 caalee jira. Sirna gama tokkoon dimokraasii fi federaalummaa maqaaf heera ofii tume irra kaa’ee gama biraan ilaalcha dimokraasii warraaqaa fi maqaa mootummaa misoomaa jedhu of labsuun gubbaa irraa hanga gadiitti paartii TPLF/EPRDF qofti bulchiinsaa fi dinagdee empaayerattii akka to’atu taasise dha. Humnoota siyaasaa walaba karaa nagaa qabsoofna jedhan hunda humna waraanaa fi tikaatti gargaaramuun sochii isaanii ugguree biyyattii dhuunfaa ofii taasifate. Filmaata kijibaa geggeessuun qaanii tokko malee dhibbaa dhibba injifadhe jedhee labsate. Mootummaan Wayyaanee mootummaa dinagdee biyyattii waggaa waggaan lakkoobsa cimdiin guddisaan jira jedhee hawaasa addunyaa sobaa bahee dha. Imaaammata saamichaa hordofuun uummatoota qe’ee fi lafa isaanii irraa buqqisee beelaa fi iyuummaaf saaxile. Har’a ummati miliyoona 18 ta’u beela’ee waan nyaatu dhabee harka biyya alaa eeggataa jira; kaan lubbuun darbaa jira. Beelladi akka baala bonaa harca’aa jira. Walumaa gala rakkoo dinagdee fi hawaasummaa dhuma hin qabnetu uummatoota biyyattii keessaahuu uummata Oromoo qabatee jira . Mootummaan wayyaanee gargaarsa midhaan nyaataaf biyyoota alaa irraa argamu illee dantaa siyaasaa fi dhuunfaa ofiif oolfataa akka jiru ifatti mul’ata.

Addi Bilisummaa Oromoo mootummaan Wayyaanee karaa nagaa aangoo gadi dhiisa jedhee hin amanu. Uummati Oromoos mootmmaan abbaa irree mirga isaa beekee fi kabajeefii hojiitti hiikaa irraa hin eegu. Waan taheef murna ummatoota qawween ukkaamsee bitaa jiru of irraa darbuuf qabsoo bifa kamuu geggeesuun mirga, Murni Wayyaanee qawween aangootti dhufe humna uummataa fi qabsoo qofaan aangoo irraa bu’a. Kanaaf uummati Oromoo qonnaan bulaan, hojjetaan, Qeerroon (Daragaggoon) barataan, daldalaan walumaa gala murnooti hawaasa Oromoo hundi qabsoo bilisummaa Adda Bilisummaa Oromoo jalatti hoogganummaa jiru bifa qindaa’een daran cimsitanii akka itti fuftanii fi kufaatii sirna cunqursaa wayyaaneetti xumura goodhan waamicha dabarsa. Addi Bilisummaa Oromoo qabsoo hidhannoo, siyaasaa fi diplomaasii walitti qindeessee hoogganaa jiru daran cimsee kan itti fufuu fi sochii diddaa gabrummaa Oromoof hooggana barbaachisu akka kennus irra deebi’ee mirkaneessa. Addi Bilisummaa Oromoo sirna Wayyaanee hundeen buqqisee gatuuf kan yeroo kamii caalaa qabsoo hidhannoo akka finiinsu gadi jabeessee uummata Oromoof mirkaneessa.

Sochiin bilisummaa Oromoo sochii biyoolessaa saba Oromoo ti. Akeeka sabboontoti Oromoo kumaatamaan itti wareegaman galmaan gahuuf ittisaa fi qabsoo bilisummaa biyya ofii keessatti qooda fudhachuun mirgaa fi dirqama seenaa lammiiiwwan Oromoo hundaa ti.

Hanga ammaatti dhugaan dirrettii mul’ataa jiru Oromoon gargaarsa alagaan malee diina lolaa jira. Amantii , gosa, kutaa fi ilaalcha siyaasaan osoo wal hin qoodin wal maddii dhaabbatee sagalee isaa dhageessisaa fi jabina isaa diinatti agarsiisuu irratti argama. Kanaaf tokkummaan qabsoo finiinsuu saba Oromoo daran jabaatee akka itti fufu Addi Bilisummaa Oromoo irratti hojjeta. Addi Bilisummaa Oromoo dantaa biyyoolessaa Oromoo giddu galeessa taasifachuun mooraa qabsoo Oromoo gabbisuufis ni hojjeta. Murnoota siyaasaa Oromoo walaba tahan sirna wayyaanee morman, akka ilmaan biyya tokkootti mooraa Oromoo tasagabeessuuf waliin hojjechuu caarraaqqii isaa itti fufa.

Addi bilisummaa Oromoo waggootii dheeraaf wahillummaan dhaabota cunqurfamtootaa hedduu waliin hojjataa fi wal tumsaa bahe. Har’a Tumsa Ummatootaa Bilisummaa fi Demokrasii waliiin ijaaruun waliin hojjatuu kana sadarkaa ol aanatti ceesisee jira. Tumsa kana bal’isuu fi nagaa waaraa, bilisummaa fi demokrasii naannoo keenyatti argamsisuuf jabaatee hojjata.

Gama biraanis dhaaboti siyaasaa biro biyya keessaa fi alatti mirgoota dimokraasii, mirga hiree murteeffannaa fi kabajamuu mirgoota dhala namaaf qabsaa’an hundi qabsoo haqaa uummati Oromoo finiinsaa jiru cinaa akka dhabbatan Addi Bilisummaa Oromoo waamicha dabarsa. Kabajamuun mirga Oromoo kabajamuu mirga uummatoota kaaniif wabii tahuu hiree kanaan hubachiisuu barbaada. Kanaaf uummatooti ollaa Oromoo moggaa dhaabbatanii sochii Oromoo daawwachaa jiran sochii Oromootti makamanii kufaatii sirna Wayyaanee akka ariifachiisan dhaamsa isaa dabarsaaf.

Dhuma irratti mootummooti aanga’oon biyya lafaa gaaffiin saba Oromoo gaaffii haqaa ta’uu osoo beekanii sirna abbaa irree wayyaanee maallaqa, dipplomaasii fi waraanaan gargaaraa jiran imaammata isaanii keessa deebi’anii akka sakatta’an, mootummaa abbaa irree gargaaruun dantaa uummatoota cunqurfamoo kan miidhu tahuu hubatuun komii seenaa jalaa akka of baasan ABOn gadi jabeessee gaafata. Hidhaa fi ajjeechaa mootummaan wayyaanee uummata Oromoo irratti raawwatu akka balaaleffatanii fi gochaan farra namoomaa kun akka dhaabbatuuf dhiibbaa barbaachisu akka taasisan hubachiisa.

Maayii irratti uummati Oromoo mirga politikaa, dinagdee fi hawaasummaa humna qawween irraa sabarbame wareegama barbaachisu baasee of harka galfachuuf dandeettii kan qabu tahuu hawaasa addunyaa hubachiiisuu barbaada.

Wareegamtooti bilisummaa Oromoo bara baraan yaadatamu!

Injifannoo Ummata Oromoof!

Adda Bilisummaa Oromoo

Oromo Films: Amensisa Ifa wins ‘Best Director’ at the first Tom Film Awards March 7, 2016

Posted by OromianEconomist in African Beat, African Music, Oromo Art, Oromo Artists, Oromo film andDrama, Oromo films.
Tags: , , , , , , ,
add a comment
Odaa Oromoo
Amensisa Ifa wins ‘Best Director’ at the first Tom Film Awards
Gibe.Tube, 6 March 2016

Amensisa Ifa producer of “Maalan Jiraa?” and many other movies & TV Series, wins Best Director at the first Tom Film Awards! Amensisa Ifa have been working with TVO & ETV(EBC) as an Editor. Currently He is working with BBC Media Action and editing a TV series drama  DHEEBUU, which is about of 80 episodes, broadcast on TVO.

Amensisa Ifa wins ‘Best Director’ at the first Tom Film Awards

 

I’m excited to win Best Director at the first Tom Film Awards! Thank you everyone for your continued support!  Amensisa Ifa


 

Anaaf Amansiisaan Qeerransa!

Aadaafi Aartiin Oromoo yeroo ammaa maalirra jira, garamittis arreedaa jira? Guddina amma irra ga’eef artistoota keenya gameeyyii kan akka Alii Birraafi Admaasuu (Abbaa Lataa) fa’aa yoo kaasne, dhaloota keenya har’ammoo eenyuunfaa haa jennu?. Isinumti ofiif itti guuttadhaa…! Guddina Aartii keenyaa dudduubas daarekteerotaafi gulaaltota(editors) fiilmii immoo milkaa’ina aartii keenya kanaaf gumaacha olaanaa taasisaa jiranis qabna.

Keessumaa yeroo guddinni aartii Oromoo boqonnaa harawaa eegale kanatti dargaggoota Oromoo dhaloota qubee ogummaa ykn kennaa adda addaa qabanitti cichanii qeerransa ta’an hedduu Waaqni nuuf kenneera.
Kennaafi ogummaa Waaqni kenneefitti cichee aartii sabasaa guddisuuf onnatee, homaa utuu hin ko’oommatiin bu’aa ba’ii ba’ee, sirba Haacaaluu “Maalan jiraan” tokko jedhe.

Sirbi kun ga’umsa ogummaasaan ummanni Oromoo baddaa hanga gammoojjiitti beekamtii itti kenneef isa duraa haa ta’u malee, fiilmiiwwan dokumenterii hedduufi diraamawwan TV kannen akka DHEEBUU editarummaan ykn gulaaluudhaan hirmaachaa jira. Ogummaan daarekterummaa (qajeelchuu) yaaddawwan barreessitonniifi weellistootni qopheessanii lubbuu itti godhanitti foon horuun/ijaaruun argaa dhageettii daawwattootaa qalbii fuudhudha. Ogummaan kun artistoota Oromoo hedduu qabnu keessatti baay’inaan kan hin mul’anneedha. Gama kanaan Amansiisaa Ifaa dargaggoo onnataa jabana kanaa Waaqni Oromoof kaase.
Dhabbanni leenjii Vidiyoogiraafiifi Footoogiraafii Toomii sanbata darbe badhasa ‘Tom Film Awards’ jedhamu yeroo jalqabatiif sadarkaa biyyaatti qopheessee ture. Sirna kanarratti fiilmiwwaan 12 ol ta’an akka biyyaatti filatamanii gosoota dorgommii 7 morkatameera.Badhaasa kanas bu’aa dhaloota qubee kan ta’e dargaggeessi qaroo Oromoo Amansiisaa Ifaa mo’achuu danda’eera. Dorgommii kanarratti Amansiisaan Daayirekteera Cimaa bara 2015 ta’uudhaan filatameera. Kana keessaa eegaa daayirekteera cimaa bara 2015 jedhuun ilmi Oromiyaan miixuu cimaan deesse, gadadoo fi rakkina cimaan dadhabdee asiin geesifatte Amansiisaan 1ffaa ta’uudhaan badhaasa qophaa’eef olaantummaan fudhachuu kan danda’e.

Filmiin Amansiisaan garee isaa waliin fudhatee dorgommiif dhiyaate waa’ee faalama qillensaa irratti kan xiyyeefate yoo ta’u, turtii daqiiqaa 5 fi sekoondii 45 qaba ture. Akkuma beekamu hojiin filmii gareedhaan kan hojjetamu yoo ta’ullee, daayrekteerummaan ija fiilmii tokkootti murteen isaa fiilmii sana bareechuus balleessuus danda’a. Amansiisaan immoo dhimma akkanaa irratti iji isaa qarameera. Kanarra ka’uudhanis badhasaaf ga’e.

Sirni badhaasaa kun Bitootessa 5, 2016 magaalaa Finfinnee galma tiyaatira Biyyoolessaatti kan raawwatame yoo ta’u, keessummoonni ogummaa filmii adda addaa qaban biyyitti keessaa jiran filmiwwan dhiyaatan irratti guyyoota dheeraaf gamaagama erga geggeesanii boodee guyyaa dhumaas ammoo vidiyoo gabaabaa filmiwwanii erga dawwatanii kana irrattis yaadni kennamee booda ture Amansiisaan ummata sana hundumaa amansiisee mo’achuu kan danda’ee uummata Oromoof ammoo ilma ittin boonan ta’e.
Amansiisaan mallattoo qulqullina aartii Oromooti, sababiinsaa hojiiwwan hanga ammaatti hojjetee ummataan ga’e keessatti xiyyeeffannoo guddaa kennudhaan qulqulliinaa fi injifannoodhaan xumureera. Amansiisaan sirba Hacaaluu “Maalan Jiraa?” jedhu irratti yaadaa fi qalbiii uummataa Oromoo seenee; itti aansuun sirba weellisaa angafaa fi beekamaa Zarihun Wadaajoo “Hin Oolu” jedhu irratti ammoo dhama aartii isaa lammaffaa nu dhandhamachiise. Itti aansuudhaan hojii weellisaa Kamaal Ibraahim fi Shukurii Jamaal “Dubbii Lafaa…” jedhuun ammoo ogummaa isaa deebisee mirkaneesse.

Kana malees dookumantarii gababaa waa’ee Irreechaa irratti xiyyeefate ‘Irreechaa: Color & Treasure of Oromo’ jedhuun tokkummaa uummata Oromoo fi miidhagina Oromoo agarsiisuu danda’eera. Amansiisaan hojiiwwan isaa kanneen fakkeenyummaa guddaafi artiistoota, daayirekteeroota fi weellistoota birootiif barnoota kan kennedha.

Katabbii koo kanaan hojiiwwan Amansiisaan aartii Oromoo keessatti gumacheefi gumaachaa jiru isiniif himuuf utuu hin taane, injifannoon kun kan uummata Oromoo ta’uusaa isin hubachiisuufi. Oromoo marti dargaggoo kanaan boonuu qaba. Dargaggoonni dhaloonni qubee ammoo qeerransa keenya kanaa faana dha’uun kallattii irratti bobba’ee hojjechaa jirurratti cichee qeerransa ta’uu qaba.

Hojiiwwan isaa armaan gadii Youtube Chanaalii isaa irraa dawwadhaa dawwadhaa!
Linkiin Kunooti
Malaan Jiraa
Hin Oolu

Dubbii Lafaa
Irreecha: Color & Treasure of Oromo

Anaaf Amansiisaan Qeerransa!
Horaa Bulaa Deebanaa
Gadaan Gadaa Bilisummaatti
Gammadaa Olaanaa

 

 

 

New Oromo Film/Drama Premiere: DAMBALII, New Afan Oromo Drama Series on OBS, Opens in Finfinnee At Waltajjii Oromoo (Oromo National Cultural Centre) with Huge and Spectacular Ceremony July 6, 2015

Posted by OromianEconomist in Oromo Art, Oromo film andDrama.
Tags: , , , , , , , , ,
1 comment so far

???????????

DAMBALII, a new Afaan Oromoo drama series on Oromia Broadcasting Service (OBS), premiered on 28th June  2015, in Finfinnee  at Waltajjii Oromoo ( Oromo Cultural Center). Here are PREVIEW of  DAMBALII  on OBS and some pictures of  the beautiful  event.

Fiilmiin (Draamaan) Afaan Oromoo haaran Dambalii jedhamu Waxabajjii 28 Finfinnee galma Waltajjii Oromootti eebbifame. Eebba Dambalii irratti uummanni Oromoo heddumaan waan irratti  qooda fudhateef galma guutee irraa hafe. Ummanni Oromoo  Finfinnee artistoota Oromoo fi aartii Oromoo amma biqilee dagaagaa jiru deeggaruuf akkanatti qooda irratti fudhachuun isaanii kan hedduu  nama boonsu dha. Itti dabaleesi sab quunnamtii adda addaatiin namoonni hedduun eebba kana caqasuun haala kanatti akka hedduu itti gammadan hubatamee jira.

  Oromo film (drama) Priemere, Dambalii pictureOromo film (drama) Priemere, Dambalii opened at Waltajjii Oromoo (Oromo National Centre), Finfinnee)Oromo film (drama) Priemere, Dambalii opened at Waltajjii Oromoo (Oromo National Centre), Finfinnee)1Oromo film (drama) Priemere, Dambalii opened at Waltajjii Oromoo (Oromo National Centre), Finfinnee)2Oromo film (drama) Priemere, Dambalii opened at Waltajjii Oromoo (Oromo National Centre), Finfinnee)3Oromo film (drama) Priemere, Dambalii opened at Waltajjii Oromoo (Oromo National Centre), Finfinnee)4Oromo film (drama) Priemere, Dambalii opened at Waltajjii Oromoo (Oromo National Centre), Finfinnee)5Oromo film (drama) Priemere, Dambalii opened at Waltajjii Oromoo (Oromo National Centre), Finfinnee)7Oromo film (drama) Priemere, Dambalii opened at Waltajjii Oromoo (Oromo National Centre), Finfinnee)8Oromo film (drama) Priemere, Dambalii opened at Waltajjii Oromoo (Oromo National Centre), Finfinnee)9Oromo film (drama) Priemere, Dambalii opened at Waltajjii Oromoo (Oromo National Centre), Finfinnee)10